Ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla suurentunut riski sairastua autoimmuunitauteihin
Tyypin 1 diabetes, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, lasten nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat lapsilla esiintyviä autoimmuunisairauksia. Niiden määrä on lisääntynyt viime vuosina, mutta sairauksille altistavista tekijöistä ei ole vielä riittävästi tietoa. Tutkimme, mitkä sikiö- ja vastasyntyneisyyskauden tekijät ovat yhteydessä suurentuneeseen riskiin sairastua näihin sairauksiin lapsuudessa ja nuoruudessa. Tarkastelun kohteina olivat äidin ikä, sosioekonominen asema ja raskaudenaikainen tupakointi, synnytystapa, lapsen syntymämitat, raskauden kesto sekä vastasyntyneen antibiootin käyttö.
Tutkimukseen osallistui yli 11 000 suomalaislasta, joita seurattiin syntymästä keskimäärin 17-vuotiaaksi asti. Heistä kahdella prosentilla diagnosoitiin jokin yllä mainituista autoimmuunisairauksista. Tutkituista tekijöistä ennenaikaisena (alle 37 raskausviikolla) syntyminen sekä ennenaikaisena syntyneen antibioottikäyttö lisäsivät riskiä sairastua autoimmuunitautiin. Lisäksi äidin korkeampi ikä lisäsi lapsen riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen.
Tulokset osaltaan selittävät autoimmuunisairauksien riskiä, mutta sairastumisriskin taustalla vaikuttavista mekanismeista tarvitaan vielä lisää tietoa. Esimerkiksi ennenaikaisena syntyneiden lasten suolistomikrobiston kypsymättömyys erityisesti yhdistettynä antibioottihoitoon saattaa myöhemmin vaikuttaa suoliston mikrobiston epätasapainoon ja sitä kautta lisätä autoimmuunitautien riskiä.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti, ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
För tidigt födda barn har en förhöjd risk att insjukna i autoimmunsjukdomar
Typ 1 diabetes, autoimmun inflammation i sköldkörteln, barns ledgångsreumatism och inflammatoriska tarmsjukdomar är autoimmunsjukdomar som förekommer hos barn. Deras förekomst har ökat under de senaste åren, men man vet inte ännu tillräckligt om vad som bidrar till sjukdomarna. Vi undersökte vilka faktorer under foster- och nyföddperioden som har ett samband med en förhöjd risk att insjukna i dessa sjukdomar i barn- och ungdomen. Vi granskade mammans ålder, socioekonomiska ställning och rökning under graviditeten, förlossningssätt, graviditetens längd, barnets födelselängd och -vikt samt antibiotikaanvändning som nyfödd.
I undersökningen deltog över 11 000 finländska barn som följdes upp från födelsen till i medeltal 17 års ålder. Hos 2 % av barnen diagnostiserades någon av ovannämnda autoimmunsjukdom. De barn som föddes för tidigt (före graviditetsvecka 37) hade en större risk att insjukna i en autoimmunsjukdom, också antibiotikaanvändning bland de för tidigt födda var en riskfaktor. Dessutom ökade mammans högre ålder barnets risk att insjukna i en inflammatorisk tarmsjukdom. De andra faktorerna som vi undersökte visade sig däremot inte ha något samband med insjuknandet.
Resultaten förklarar risken för autoimmunsjukdomar till en viss del, men det behövs ytterligare kunskap om mekanismer som verkar i bakgrunden. Till exempel för tidigt födda barns tarmbakterieflora är inte färdigutvecklad, vilket särskilt i kombination med antibiotikabehandling kan senare förorsaka obalans i tarmbakteriefloran och därmed öka risken för autoimmunsjukdomar.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.