Läs på svenska. Read in English.

Lapsen nirsoilu heikentää ruokavalion laatua

Lapsen nirsoilu ruokapöydässä on tuttu tilanne monessa perheessä. Nirsoilu eli valikoiva syöminen kohdistuu tuttuihin ruokiin, ja joskus nirsoilussa voi olla kyse myös ruokaneofobiasta eli uusien ruokien pelosta. Nirsoilu ei ole välttämättä vain ohimenevä vaihe lapsen kehityksessä, vaan se voi jatkua aikuisuuteen asti.

Tutkimme varhaisen nirsoilun yhteyksiä painoon ja ruoankäyttöön esimurrosiässä. Vanhemmilta kerättyjen tietojen perusteella 36 % lapsista oli nirsoja ja 14 % kärsi uusien ruokien pelosta. He söivät muihin lapsiin verrattuna useammin epäterveellisiä ruokia eli pitsaa, hampurilaisia, hot dogeja ja suolaisia naposteltavia, mutta harvemmin terveellisiä ruokia eli kasviksia, hedelmiä, marjoja, maitoa tai tummaa leipää. Nirsoilla oli suurempi riski alipainolle muihin lapsiin verrattuna.

Nirsoilu heikentää lapsen ruokavalion laatua. Murrosiän korvilla painonnousu saattaa kiihtyä, joten nirsoilun pitkäaikaisia seuraamuksia terveydelle tulee kartoittaa uudestaan myöhemmässä vaiheessa.

Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.

’Tiiviisti tutkimuksesta’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti, ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.

Kräsenhet försämrar kvaliteten på kosten

Barns kräsenhet vid matbordet är bekant i många familjer. Kräsenhet, dvs. selektivt ätande gäller bekanta livsmedel och maträtter medan matneofobi handlar om rädsla för ny mat. Kräsenhet är inte nödvändigtvis en övergående fas i barns utveckling utan det kan fortsätta ännu i vuxen ålder.

Vi har undersökt kräsenhet i tidig barndom och dess samband med vikt och kostvanor i prepuberteten. På basen av information vi samlat av föräldrarna var 36 % av barnen kräsna och 14 % var rädda för ny mat. I jämförelse med de andra barnen åt de oftare ohälsosam mat, alltså pizza, hamburgare, hot dogs och salta snacks men mera sällan hälsosam mat, alltså grönsaker, frukter, bär, mjölk eller mörkt bröd. De kräsna barnen hade också större risk för undervikt än de andra barnen.

Kräsenhet försämrar kvaliteten på kosten. I puberteten kan vikten lätt öka, så därför är det viktigt att i ett senare skede undersöka följderna för hälsan på långsikt.

Du kan läsa originalartikeln här.

’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.

Picky eating impairs dietary quality

Picky eating, a well-known challenge in many families, is defined with strong dislikes or preferences of familiar food, often called choosiness, while food neophobia is the avoidance of unfamiliar foods. Picky eating is the most common cause of early-life feeding problems, and recent studies suggest it remains to adulthood.

We studied consequences of early picky eating on weight and food consumption in preadolescence. Based on parental recall, 34% of the children were picky eaters and 14% had food neophobia. Both ate unhealthy foods such as pizza, hamburgers, hot dogs, and salty snacks more frequently than other children. They also ate less vegetables, fruit, berries, milk, and dark bread – staples of a healthy diet – less frequently than other children. Picky eaters presented with a higher risk for underweight compared with other children.

Picky eating impairs child’s dietary quality. Since obesity rebound typically occurs in teenage years, long-term consequences of picky eating on health need to be studied later on.

You can read the original publication here.

‘Research in focus’ presents our research results in a short form, and is part of our efforts to make our research visible and understandable to people outside science.