Läs på svenska. Read in English.
Varhaisteinien ruokailutottumukset
Ruokailutottumukset opitaan lapsena, ja ne usein pysyvät sellaisenaan aikuisuuteen asti. Ruokailutottumukset vaikuttavat terveyteemme, ja epäterveellisillä ruokailutottumuksilla voi olla epäsuotuisa vaikutus terveyteen. Tämän takia me Fin-HIT-tutkimuksessa olemme kiinnostuneita tutkimaan lasten ruokailutottumuksia ja niiden yhteyttä mm. aamupalan, lounaan ja päivällisen syömiseen sekä vanhempien koulutustasoon.
Hiljattain julkaistussa artikkelissa tunnistimme kolme erilaista ruokailutottumusta suomalaisilla varhaisteini-ikäisillä ruokavalintojen perusteella: terveellisesti syövät (44 %), epäterveellisesti syövät (12 %) sekä hedelmien ja kasvisten välttelijät (44 %). Terveellisesti syövät söivät useammin kasviksia, hedelmiä ja marjoja, tummaa leipää ja maitoa. Epäterveellisesti syövät söivät useammin pikaruokia, suolaisia naposteltavia, makeisia ja sokeroituja juomia, sekä harvemmin terveellisiä ruokia. Välttelijät söivät harvemmin sekä kasviksia, hedelmiä ja marjoja että makeisia ja pikaruokia. Terveellisesti syövät söivät säännöllisemmin aamupalan, lounaan ja päivällisen, heistä suurempi osa oli tyttöjä ja heidän vanhempansa olivat todennäköisemmin korkeammin koulutettuja muihin lapsiin verrattuna.
Tutkimuksemme antaa tietoa varhaisteinien ruokailutottumuksista ja voi sitä kautta edistää kansanterveyttä.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tiiviisti tutkimuksesta’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti, ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Kostvanor hos barn i pubertetsåldern
Kostvanor anammas som barn och de består oftast till vuxen ålder. Kostvanorna påverkar vår hälsa; ohälsosamma kostvanor kan ha ogynnsamma effekter på hälsan. Därför är vi i Fin-HIT intresserade av att undersöka barns kostvanor, om och hur ofta barn äter frukost, lunch och middag samt föräldrarnas utbildningsnivå.
Vi publicerade nyligen en artikel som beskriver tre olika kostvanor hos finländska barn i pubertetsåldern: de som äter hälsosamt (44 %), de som äter ohälsosamt (12 %) och de som undviker frukt och grönsaker (44 %). De som åt hälsosamt åt oftare grönsaker, frukter och bär, mörkt bröd och mjölk. De som åt ohälsosamt åt oftare snabbmat, salta snacks, sötsaker och sockrade drycker, men mer sällan hälsosam mat. Den tredje gruppen åt mer sällan grönsaker, frukter och bär men också mer sällan sötsaker och snabbmat. Av dem som åt hälsosamt var största delen flickor, de åt mer regelbundet frukost, lunch och middag och deras föräldrar hade högre utbildning jämfört med de andra barnen.
Vår forskning ger information om kostvanor hos barn i pubertetsåldern och kan sålunda bidra till att främja folkhälsan.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.
Preteens’ eating habits
We learn eating habits in childhood, and they often persist into adulthood. They influence our health, and unhealthy eating habits can have harmful impacts on health. For this reason, we in Fin-HIT are interested in studying children’s eating habits, and how they are related to some other aspects, such as eating breakfast, lunch and dinner, and parents’ educational level.
In our resent research article we identified three different eating habits in Finnish preadolescents based on what they eat: healthy eaters (44%), unhealthy eaters (12%), and fruit and vegetable avoiders (44%). Healthy eaters ate more often vegetables, fruits and berries, dark bread, and milk. Unhealthy eaters ate more often fast foods, salty snacks, sweets, and sugary drinks, and less often healthy foods. Avoiders did not only eat less often vegetables, fruits and berries, but they also consumed less often sweets and fast foods. We also found out that bigger proportion of healthy eaters was girls, and they were more likely to eat breakfast, lunch and dinner regularly, and to have parents with a higher educational level.
Our research can contribute to public health efforts to improve eating behaviours, and consequently, promote good health.
You can read the original publication here.
‘Research in focus’ presents our research results in a short form, and is part of our efforts to make our research visible and understandable to people outside science.