Osallistujille

Tutkimus

Tutkimuksen tarkoitus

Fin-HIT (Hyvinvointi Teini-iässä/Hälsa i Tonåren/The Finnish Health in Teens Study) on valtakunnallinen, lasten ja nuorten terveyttä ja elintapoja koskeva tieteellinen tutkimus. Tutkimuksen toteuttaa Folkhälsanin tutkimuskeskus yhteistyössä muun muassa Helsingin yliopiston kanssa.

Fin-HIT-tutkimuksen tavoitteena on tutkia, miten perintötekijät ja elintavat vaikuttavat lasten ja nuorten terveyteen nyt ja tulevaisuudessa. Ensisijaisesti tutkitaan painonkehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä sekä etsitään ennestään tuntemattomia syy-yhteyksiä. Tutkimus käsittelee muun muassa unta, ravitsemusta, liikuntaa ja ruutuaikaa. Tutkimusaineisto mahdollistaa lisäksi erilaisten pitkäaikaissairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä 2-tyypin diabeteksen tutkimisen.

Yksi tärkeimmistä kiinnostuksenkohteistamme on mikrobiomi ja painonkehitys. Tutkimme, miten syljen bakteerit ja erilaiset mahdolliset tekijät, kuten ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, psyykkinen terveys ja antibioottien käyttö ovat yhteydessä painonkehitykseen. Pitkällä tähtäimellä kysymys on siitä, voidaanko syljen avulla havaita henkilöitä, joilla on riski yli- tai alipainoon.

Täältä voit lukea julkaisemamme artikkelit.

Tutkimus on jatkunut vuodesta 2011 alkaen

Tutkimukseen on osallistunut yli 10 000 9–12-vuotiasta eri puolilta Suomea. Suurin osa nuorista on osallistunut tutkimukseen koulussa oppitunnin aikana. Yhteensä noin 500 alakoulua 44 kunnasta Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Hämeestä, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta on ollut mukana tutkimuksessa (katso kartta). Noin 1400 lasta eri puolilta Suomea on osallistunut tutkimukseen kotona.

Tutkimukseen osallistuvat lapset ovat antaneet sylkinäytteen ja täyttäneet kyselylomakkeen. Heidät on punnittu ja heidän pituutensa ja vyötärönympäryksensä on mitattu. Toinen lapsen huoltajista on kutsuttu mukaan tutkimukseen vastaamaan omaan kyselylomakkeeseen.

Ensimmäinen seurantatutkimus 2015–2016

Lapsuuden ja nuoruuden elintavat vaikuttavat myös myöhempään terveyteen. Tutkimus jatkuu siksi 25 vuoden ajan. Seurannan avulla voimme seurata elinympäristössä tapahtuvia pitkän aikavälin muutoksia, jotka voivat vaikuttaa terveyteen.

Vuosien 2015–2016 aikana toteutimme ensimmäisen seurantatutkimuksen, johon kutsuimme kolmessa eri vaiheessa yhteensä n. 11 000 kotitaloutta. Kotitaloudet osallistuivat seurantaan kotona heille postitse lähetetyn materiaalin avulla. Yhteensä yli 5000 kotitaloutta osallistui seurantaan.

Seurannassa pyysimme huoltajaa ja nuorta antamaan sylkinäytteen, vastaamaan kyselylomakkeeseen ja ilmoittamaan pituuden, painon ja vyötärönympäryksen. Nuoren antaman uuden sylkinäytteen avulla voimme tutkia lapsuuden ja teini-iän aikana tapahtuvia muutoksia geenien toiminnassa. Huoltajan sylkinäytteen avulla voimme tutkia, vaikuttaako yhteinen elinympäristö geenien toimintaan samalla tavalla huoltajalla ja nuorella.

Tutkimuksen seuranta tullaan toteuttamaan myös kansallisten väestö- ja terveysrekisterien avulla.

Validointitutkimus 2017–2018

Talven 2017–2018 aikana toteutimme validointitutkimuksen, jonka tavoitteena oli testata kyselylomakkeessa käyttämäämme syömiskäyttäytymisen mittaria. Validointitutkimuksen avulla selvitimme, kuinka hyvin mittarimme mittaa niitä asioita, joita niiden on tarkoitettu mittaavan ja kuinka pysyviä tutkimustulokset ovat.

Kutsuimme tutkimukseen mukaan Uudenmaan eri kunnista yhteensä 1500 5-8-luokkalaista, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet Fin-HIT-tutkimukseen. Koska kyseessä oli validointitutkimus, aineistoa kerättiin kahdesti. Tutkimus toteutettiin kouluissa koulupäivän aikana kahtena eri ajankohtana. Osallistujat vastasivat kyselylomakkeeseen, joka sisälsi kysymyksiä ruokailuun ja syömiskäyttäytymiseen liittyen, ja sen lisäksi kenttätyöntekijät mittasivat osallistujien painon, pituuden ja vyötärönympäryksen.

Validointitutkimus lisää merkittävästi jo kerätyn tutkimusaineiston laatua.

Tutkimuksen rahoitus

Tutkimusta rahoittaa Samfundet Folkhälsan ja useat tieteelliset säätiöt.

Etiikka ja yksityisyyden suoja

Kaikilla tutkimuksen parissa työskentelevillä on vaitiolovelvollisuus.

Kenelläkään ulkopuolisella ei ole pääsyä tutkimusaineistoon.

Kerätty tutkimusaineisto säilytetään salasanasuojatussa tietokannassa. Kenelläkään ulkopuolisella ei ole pääsyä tutkimusaineistoon. Kerättyä tutkimusaineistoa ei säilytetä yhdessä osallistujien henkilötietojen kanssa.

Eettinen toimikunta on hyväksynyt tutkimussuunnitelman.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Koordinoiva eettinen toimikunta on tarkistanut ja hyväksynyt tutkimussuunnitelman.
Tutkimuksen tietosuojailmoituksen voit lukea täältä.