Makeat herkut varhaisnuoruudessa
Liiallinen sokerinsaanti lapsuudessa huolestuttaa maailmanlaajuisesti, sillä sen on arveltu johtavan ylipainon kehittymiseen ja lisäävän sairastumisriskiä. Teini-iässä sokeristen ruokien ja juomien käyttö saattaa lisääntyä, kun nuorilla on enemmän päätäntävaltaa omiin valintoihinsa, joihin vaikuttaa yhä enemmän myös kavereiden valinnat oman perheen sijaan.
Selvitimme, miten lasten sokeristen tuotteiden käyttötiheys muuttui reilun kahden vuoden seurannan aikana. Ensimmäisessä mittauspisteessä lapset olivat keskimäärin 11-vuotiaita. Lapset raportoivat, kuinka usein he söivät tai joivat ns. makeita herkkuja eli suklaata ja makeisia, sokerisia mehuja ja virvoitusjuomia, leivonnaisia, keksejä ja jäätelöä.
Kokonaisuudessaan herkkujen käyttötiheys pieneni sekä tytöillä että pojilla seurannan aikana, mutta suklaan ja makeisten käyttötiheys lisääntyi molemmilla sukupuolilla. Lisäksi pojilla lisääntyi sokeristen virvoitusjuomien käyttötiheys. Samansuuntaisia tuloksia havaittiin myös niillä lapsilla, joille joko kehittyi ylipaino tai keskivartalolihavuus tai joiden painoindeksi tai vyötärönympärys normalisoitui seurannan aikana, mikä viittaa siihen, että sokeristen herkkujen käyttötiheys ei ole ylipainon ja keskivartalolihavuuden taustalla.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti, ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Söta godsaker i ungdomen
För stort sockerintag i barndomen väcker oro världen över, eftersom det antas leda till övervikt och öka sjukdomsrisken. I tonåren kan användningen av sockrade livsmedel och drycker öka, då unga i allt högre grad själva kan bestämma vad de äter och vännerna har allt större inflytande jämfört med den egna familjen.
Vi undersökte hur konsumtionsfrekvensen av sockrade livsmedel ändrades under en uppföljningsperiod på drygt två år. Undersökningen började då barnen var i medeltal elva år. Barnen besvarade frågor om hur ofta de åt och drack söta godsaker, det vill säga choklad och godis, sockrad saft och läskedrycker, bakverk, kex och glass.
Konsumtionsfrekvensen av godsaker i sin helhet minskade hos både flickor och pojkar under uppföljningen. Däremot ökade konsumtionsfrekvensen av choklad och godis hos båda könen och sockrade läskedrycker hos pojkar. Resultaten var liknande också hos de barn som utvecklade antingen övervikt eller bukfetma eller vars viktindex eller midjemått normaliserades under uppföljningen. Det tyder på att konsumtionsfrekvensen av sockrade godsaker inte ligger bakom övervikt och bukfetma.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.