Voiko autoimmuunitautien puhkeamista ennustaa syljen mikrobiston avulla?
Tyypin 1 diabetes ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleisiä autoimmuunitauteja lapsilla. Niiden syntymekanismit poikkeavat toisistaan, mutta kumpaankin näyttää liittyvän muutokset suoliston ja syljen mikrobistossa. Syy-seuraussuhdetta ei ole vielä toistaiseksi osoitettu. Tutkimme syljen mikrobistoa terveillä lapsilla, joille myöhemmin puhkesi joko tyypin 1 diabetes tai tulehduksellinen suolistosairaus, ja vertasimme sitä terveisiin lapsiin, joille ei puhjennut sairautta seuranta-aikana.
Tutkimuksessa oli mukana 52 tyypin 1 diabetekseen ja 21 tulehdukselliseen suolistosairauteen 16–18 ikävuoteen mennessä sairastunutta lasta sekä 79 tervettä verrokkilasta. Mikrobiston monimuotoisuudessa ja koostumuksessa havaittiin hyvin vähäisiä eroja terveiden ja sairastuneiden lasten välillä ennen diagnoosia. Sen sijaan yhden mikrobiston aineenvaihduntareitin ennustettiin olevan vähemmän aktiivinen ennen tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Tätä aineenvaihduntareittiä voitaisiin mahdollisesti käyttää tyypin 1 diabeteksen varhaiseen tunnistamiseen. Tämän varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä tutkimuksia, jotka käyttävät tätä tutkimusta tarkempia menetelmiä mikrobiston analysoimiseen.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Kan man förutspå uppkomsten av autoimmunsjukdomar med hjälp av salivens bakterieflora?
Typ 1 diabetes och inflammatoriska tarmsjukdomar är vanliga autoimmunsjukdomar hos barn. Deras uppkomstmekanismer är olika, men i båda två kan man se förändringar i tarmens och salivens bakterieflora. Något orsak-verkan-samband har man ännu inte kunnat påvisa. Vi undersökte salivens bakterieflora hos friska barn som senare insjuknade i antingen typ 1 diabetes eller inflammatorisk tarmsjukdom och jämförde den med bakteriefloran hos friska barn som inte insjuknade under uppföljningsperioden.
I undersökningen deltog 52 barn som fick typ 1 diabetes och 21 barn som fick en inflammatorisk tarmsjukdom fram till 16–18 års ålder. Dessutom valdes 79 så kallade kontrollbarn med i undersökningen, dvs. friska barn i samma ålder, av samma kön och från motsvarande ort. Vi upptäckte mycket små skillnader i bakterieflorans mångfald och sammansättning mellan de friska och insjuknade barnen före diagnosen. Däremot beräknade vi att en av bakterieflorans ämnesomsättningsrutter var mindre aktiv hos dem som fick typ 1 diabetes. Denna ämnesomsättningsrutt kunde kanske utnyttjas för att identifiera typ 1 diabetes i ett tidigt stadie. För att få klarhet i den frågan behövs ändå flera undersökningar som använder noggrannare metoder för att analysera bakteriefloran än vi använde.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.