Lasten keskivartalolihavuus lisää autoimmuunitautien todennäköisyyttä
Lasten lihavuus ja autoimmuunitaudit – kuten tyypin 1 diabetes, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, lasten nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet – ovat yleistyneet viime vuosina. Onko niillä jotain yhteistä? Onko ruokavaliolla merkitystä autoimmuunitautien puhkeamisessa lapsuudessa?
Tutkimme noin 11-vuotiaiden lasten ruokailutottumusten (mm. aterioiden säännöllisyys, sokeristen tuotteiden ja kasvisten käyttö), ylipainon sekä keskivartalolihavuuden yhteyttä autoimmuunitautien puhkeamiseen. Tutkimuksessa verrattiin lapsia, jotka viisivuotisen seurannan aikana sairastuivat johonkin yllämainittuun autoimmuunitautiin, ja heidän terveitä verrokkejaan, joilla oli sama sukupuoli, ikä ja asuinpaikkakunta. Tutkimuksessamme keskivartalolihavuus, mutta ei ylipaino, lisäsi todennäköisyyttä sairastua autoimmuunitauteihin. Löydös ei liittynyt mihinkään yksittäiseen diagnoosiin. Aterioiden säännöllisyys, sokeristen tuotteiden käyttö tai kasvisten käyttö eivät tässä tutkimuksessa olleet yhteydessä autoimmuunitautien puhkeamiseen lapsuudessa.
Tutkimustulostemme perusteella kouluikäisten lasten vyötärönympärykseen olisi hyvä kiinnittää huomiota esimerkiksi kouluterveydenhuollon seurannassa, jotta keskivartalolihavuuteen voitaisiin puuttua hyvissä ajoin.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti, ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Bukfetma hos barn ökar sannolikheten för autoimmuna sjukdomar
Fetma och autoimmunsjukdomar hos barn – såsom typ 1 diabetes, autoimmun inflammation i sköldkörteln, barns ledgångsreumatism och inflammatoriska tarmsjukdomar – har blivit allt vanligare under de senaste åren. Har fetma och autoimmunsjukdomar något gemensamt? Har kosten betydelse i uppkomsten av autoimmunsjukdomar i barndomen?
Vi undersökte cirka 11-åriga barns kostvanor (bl.a. regelbundna måltidsvanor, konsumtion av sockrade livsmedel och grönsaker), övervikt samt bukfetma och deras betydelse i uppkomsten av autoimmunsjukdomar. Vi jämförde barn som insjuknade i någon av ovannämnda autoimmunsjukdomar under den femåriga uppföljningsperioden med friska barn av samma kön, ålder och hemort. Bukfetma, men inte övervikt, ökade sannolikheten att insjukna i autoimmunsjukdomar. Resultatet pekar inte på någon enskild diagnos. Regelbundna måltidsvanor eller konsumtion av sockrade livsmedel och grönsaker hade inte i den här undersökningen något samband med insjuknandet i autoimmunsjukdomar.
Våra forskningsresultat visar att det är viktigt att fästa uppmärksamhet vid barns midjeomkrets, t.ex. inom skolhälsovården, för att känna igen bukfetma i ett så tidigt skede som möjligt.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.