Runsas antibioottien käyttö saattaa olla yhteydessä autoimmuunitautien puhkeamiseen
Pienet lapset käyttävät kohtalaisesti antibiootteja Suomessa. Antibiootit voivat johtaa suolistobakteeriston epätasapainoon, jolla taas on yhteys autoimmuunitautien puhkeamiseen. Kysymys kuuluukin: voiko runsas antibioottien käyttö liittyä autoimmuunitautien puhkeamiseen? Selvitimme antibioottien käytön yhteyttä autoimmuunitautien puhkeamiseen lapsilla. Tutkimuksessa näistä taudeista mukana olivat tyypin 1 diabetes, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, lasten nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Tieto lasten antibioottiostoksista syntymästä lähtien saatiin kansallisesta rekisteristä.
Vertasimme autoimmuunitautiin 16−18 vuoden ikään mennessä sairastuneita lapsia terveisiin verrokkilapsiin. Tulosten mukaan antibioottikuurit eivät lisänneet todennäköisyyttä sairastua autoimmuunitauteihin kahta poikkeusta lukuun ottamatta: Laajakirjoisten antibioottien käyttö ennen kolmen vuoden ikää oli yhteydessä nivelreuman puhkeamiseen. Sen lisäksi runsas laajakirjoisten makrolidi-antibioottien käyttö noin kaksi vuotta ennen diagnoosia lisäsi taipumusta sairastua johonkin autoimmuunitautiin. Penisilliinit, etenkin amoksisilliini, ovat yleisimmin käytettyjä antibiootteja lapsuudessa ja kattavat noin 40 % kaikista antibioottiostoksista. Tässä tutkimuksessa niiden käyttöön ei kuitenkaan liittynyt kohonnutta riskiä.
Satunnainen antibioottien käyttö lapsena ei siis nosta riskiä sairastua lapsuuden ajan autoimmuunitauteihin. Sen sijaan runsasta ja laajakirjoisten antibioottien käyttöä on tärkeä arvioida huolellisesti, sillä siihen voi liittyä lisääntynyt riski sairastua autoimmuunitauteihin, erityisesti lasten nivelreumaan.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Riklig antibiotikaanvändning kan ha ett samband med uppkomsten av autoimmunsjukdomar
Små barn använder måttligt med antibiotika i Finland. Antibiotika kan leda till obalans i tarmbakteriefloran, som i sin tur har ett samband med uppkomsten av autoimmunsjukdomar. Frågan lyder alltså: kan riklig antibiotikaanvändning vara förknippat med uppkomsten av autoimmunsjukdomar? Vi klargjorde sambandet mellan antibiotikaanvändning och uppkomsten av autoimmunsjukdomar hos barn. Vår undersökning inkluderade typ 1 diabetes, autoimmun inflammation i sköldkörteln, barns ledgångsreumatism och inflammatoriska tarmsjukdomar. Vi fick uppgifter om antibiotikainköp ända från födseln ur ett nationellt register.
Vi jämförde barn som insjuknade i en autoimmunsjukdom före 16−18 års ålder med motsvarande friska barn. Resultaten visade att antibiotikakurerna inte ökade sannolikheten att utveckla autoimmunsjukdomar, med två undantag: Användning av så kallad bredspektrumantibiotika (verkar på flera bakterier) före tre års ålder hade ett samband med uppkomsten av ledgångsreumatism. Riklig användning av bredspektrum makrolidantibiotika ungefär två år före diagnosen ökade också sannolikheten att utveckla en autoimmunsjukdom. Penicilliner, särskilt amoxicillin, är de mest använda antibiotika i barndomen; de omfattar cirka 40 % av alla antibiotikainköp. I den här undersökningen var penicillinanvändning ändå inte förknippad med en ökad risk att utveckla autoimmunsjukdomar.
Tillfällig användning av antibiotika ökar alltså inte risken för att utveckla autoimmunsjukdomar i barndomen. Däremot är det skäl att noggrant överväga användningen av bredspektrumantibiotika och riklig användning av antibiotika över lag, eftersom det kan förknippas med en ökad risk att utveckla autoimmunsjukdomar, särskilt barns ledgångsreumatism.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.