Sokeriset herkut ja syljen bakteeristo
Sokeriset herkut miellyttävät monen makuhermoja. Niistä pitävät myös tietyt suussa asuvat bakteerit, jotka käyttävät sokeria ravintonaan. Suussa asuukin kirjava joukko bakteereja, joista osa osallistuu terveyden ylläpitoon mutta osa saattaa vaikuttaa sairauden kehittymiseen. Usein ja harvoin sokeria nauttivilla saattaa olla erilaiset suun bakteeristot, mutta asiaa ei ole vielä juurikaan tutkittu. Siksi me halusimme tutkia sitä kouluikäisillä lapsilla.
Vertasimme syljen bakteeriston monimuotoisuutta, koostumusta ja toimintaa lapsilla, jotka nauttivat sokerisia herkkuja joko usein (noin yhdeksän kertaa viikossa tai useammin) tai harvoin (noin neljä kertaa viikossa tai harvemmin). Sokerisia herkkuja olivat makeiset, suklaa, leivonnaiset, keksit, jäätelö sekä sokeriset virvoitusjuomat ja mehut.
Bakteeristot eivät eronneet monimuotoisuudeltaan, mutta koostumuksessa ja toiminnassa havaittiin useita eroja. Esimerkiksi nitraattiin liittyvä aineenvaihduntareitti oli aktiivisempi usein kuin harvoin herkkuja nauttivien lasten ryhmässä. Tämä on kiinnostava tulos, sillä nitraatilla ja siitä muodostuvalla typpioksidilla näyttäisi olevan terveydelle hyödyllisiä tehtäviä sekä suussa että koko elimistössä. Tämän löydöksen merkitystä pitää kuitenkin tutkia vielä lisää. Yhteenvetona: sokerisia herkkuja usein nauttivilla lapsilla syljen bakteeristo erosi niitä harvoin nauttivien lasten bakteeristosta.
Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.
’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.
Sockrade godsaker och salivens bakterieflora
Söta godsaker faller de flesta i smaken. De är också omtyckta av vissa munbakterier, som använder socker som näring. I munnen bor en brokig skara bakterier, varav en del bidrar till att upprätthålla hälsan medan en del kan påverka uppkomsten av sjukdomar. De personer som äter socker ofta respektive sällan kan ha olika bakteriefloror i munnen, men det har inte forskats så mycket i saken. Därför ville vi nu undersöka detta hos barn i skolåldern.
Vi jämförde salivbakterieflorans mångfald, sammansättning och funktion hos barn som åt eller drack sockrade godsaker ofta (ca nio gånger i veckan eller mer) och sällan (ca fyra gånger i veckan eller mindre). Som sockrade godsaker räknades godis, choklad, bakverk, kex, glass och sockrad saft och läskedrycker.
Vi kom fram till att det inte fanns några skillnader i bakterieflorans mångfald mellan de båda grupperna. Däremot fanns det flera skillnader vad gäller bakterieflorans sammansättning och funktion. Till exempel ämnesomsättningsrutten för nitrat var aktivare hos de barn som åt godsaker ofta. Det är ett intressant resultat, för nitrat och kväveoxid som bildas av det har sådana uppgifter som ser ut att gynna hälsan både i munnen och i hela kroppen. Betydelsen av detta fynd måste ändå undersökas ännu mer. Som sammanfattning kan sägas att barn som åt sockrade godsaker ofta hade en annorlunda salivbakterieflora än de som åt godsaker sällan.
Du kan läsa originalartikeln här.
’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.