Läs på svenska. Read in English.

Sokeristen herkkujen syöminen on yhteydessä syljen bakteeriaineenvaihduntaan

On viitteitä siitä, että syljen mikrobiston vaihtelu on yhteydessä kehonpainoon. Pienimuotoisessa testitutkimuksessamme pyrimme löytämään keskivartalolihavuuden ennusmerkkejä syljen mikrobistosta. Tutkimuksessa oli mukana 50 iältään 14─15-vuotiasta suomalaista. Lapset antoivat sylkinäytteen, mittasivat pituutensa ja vyötärönympäryksensä ja täyttivät kyselylomakkeen ruokailutottumuksistaan.

Keskivartalolihavuus määriteltiin vyötärönympärysmitan perusteella; 14 lapsella oli keskivartalolihavuutta, kun taas 36 lapsella ei ollut. Ero vyötärönympäryksessä näiden kahden ryhmän välillä oli keskimäärin 20 cm. Laskimme yhteen, kuinka usein lapset söivät tai joivat maitotuotteita (maito tai piimä ja jäätelö), hevi-tuotteita (kasvikset, hedelmät ja marjat) ja sokerisia tuotteita (suklaa, makeiset, jäätelö, leivonnaiset, keksit, sokeriset mehut ja virvoitusjuomat). Lopuksi tutkimme syljen mikrobiston moderneilla analyysimenetelmillä.

Havaitsimme, että monet syljen aineenvaihduntareaktiot olivat erilaisia niillä lapsilla, joilla oli keskivartalolihavuutta kuin niillä, joilla ei ollut. Tietyt bakteerit, kuten Pseudomonas guguagenesis ja Prevotella scopos, oulorum ja oris puuttuivat kokonaan niiden lasten syljestä, joilla oli keskivartalolihavuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että näitä bakteereja voitaisiin mahdollisesti käyttää merkkiaineina: jos onnistumme löytämään sellaisia bakteerilajeja, jotka joko ovat tai eivät ole yhteydessä lihavuuteen, pystyisimme ennustamaan lasten myöhempää painoa. Tosin syljen mikrobiston koostumus ei juurikaan eronnut tutkimuksemme kahden ryhmän välillä. Tämä voi johtua pienestä otoskoosta tai erikokoisista ryhmistä.

Tämän lisäksi sokeristen tuotteiden syöminen oli yhteydessä moneen syljen aineenvaihduntareaktioon, kuten nitraattiaineenvaihduntaan, sekä maitotuotteiden, kasvisten ja hedelmien kulutus myös joihinkin aineenvaihduntareaktioihin. Nitraattiaineenvaihduntaan liittyvä löydös on samankaltainen kuin Fin-HIT-ryhmän aiemmassa tutkimuksessa. Jatkossa haluaisimme vielä varmentaa tuloksemme pitkittäistutkimuksessa, jossa samojen henkilöiden mikrobisto tutkitaan monta kertaa.

Alkuperäisartikkelin voit lukea täältä.

’Tutkimuksesta tiiviisti’ esittelee tutkimustuloksiamme lyhyesti ja on osa pyrkimyksiämme tehdä tutkimustamme näkyväksi ja ymmärrettäväksi tutkimuskentän ulkopuolella.

 

Att äta sockrade godsaker har ett samband med salivbakteriernas ämnesomsättning

Det finns en del forskning som visar att variationen i salivens bakterieflora har ett samband med kroppsvikten. I vår småskaliga testundersökning försökte vi hitta markörer, dvs. tidiga tecken för bukfetma i salivbakteriefloran. I undersökningen deltog 50 finländska barn i åldern 14─15 år. Barnen gav ett salivprov, mätte sin längd och midjeomkrets och fyllde i ett frågeformulär om sina kostvanor.

Bukfetma definierades på basen av midjeomkretsen; 14 barn hade bukfetma, medan 36 barn inte hade det. Skillnaden i midjemåttet mellan dessa två grupper var i medeltal 20 cm. Vi räknade ihop hur ofta barnen åt eller drack mjölkprodukter (mjölk eller surmjölk och glass), livsmedel inom gruppen grönsaker, frukt och bär, samt sockrade livsmedel (choklad, godis, glass, bakverk, kex, sockrad saft och läskedrycker). Slutligen undersökte vi salivens bakterieflora med hjälp av moderna analysmetoder.

Vi kom fram till att flera ämnesomsättningsreaktioner i saliven var annorlunda hos de barn som hade bukfetma än hos dem som inte hade det. Vissa bakterier som Pseudomonas guguagenesis och Prevotella scopos, oulorum och oris saknades helt i saliven hos dem som hade bukfetma. Det här betyder att dessa bakterier eventuellt kunde användas som markörer: om vi lyckas hitta sådana bakteriearter som antingen har eller inte har en koppling till fetma, skulle vi kunna förutspå barnens framtida vikt. Däremot skilde sig bakterieflorans sammansättning inte så mycket mellan de två grupperna i vår undersökning. Det kan bero på att vårt sampel var så litet eller att grupperna var olika stora.

Dessutom hade konsumtion av sockrade livsmedel ett samband med många ämnesomsättningsreaktioner, såsom nitratämnesomsättning, och konsumtion av mjölkprodukter, frukt och grönsaker hade också ett samband med vissa reaktioner. Upptäckten gällande nitratämnesomsättningen var liknande som i vår forskningsgrupps tidigare undersökning. I framtiden skulle vi ännu vilja bekräfta våra resultat i en longitudinell studie, där samma personers bakterieflora undersöks flera gånger.

Du kan läsa originalartikeln här.

’Forskning i fokus’ presenterar våra forskningsresultat på ett kort och lättfattligt sätt och är ett steg i ledet att göra vår forskning synlig och förståelig för allmänheten.

 

Consumption of sugary products correlates with bacterial metabolism in the saliva

There are indications that variation in saliva microbiota is linked to weight status. We did a small-scale test study to find markers or signs of central obesity in saliva microbiota. This study included 50 Finnish children aged 14─15 years. The children gave a saliva sample, measured their height and waist circumference, and filled in a questionnaire about their food consumption habits.

Central obesity was defined based on waist circumference. The difference in waist circumference between the groups with and without central obesity was on average 20 cm. We calculated how often the children consumed dairy products (milk or buttermilk and ice cream), plant products (vegetables, fruits and berries), and sugary products (chocolate, sweets, ice cream, sweet pastries, biscuits, sugary juice drinks and sugary soft drinks). Lastly, we used advanced techniques to analyze saliva microbiota.

We found that many metabolic reactions in the saliva differed between the children with and without central obesity. Some bacteria such as Pseudomonas guguagenesis and Prevotella scopos, oulorum and oris were completely missing in the saliva of children with central obesity. This means that these bacteria could possibly be used as a biomarker: if we discover bacterial species that are or are not associated with obesity, we can potentially predict children’s future weight status. However, the overall differences in the composition of saliva microbiota between the two groups were small. This could be due to the small sample size and nonequal group sizes.

Moreover, sweet treat consumption correlated with several metabolic reactions in the saliva, like nitrate metabolism. Dairy and plant consumption also correlated with metabolic reactions but not with as many as sweet treat consumption. The finding regarding nitrate metabolism is in line with an earlier finding from the Fin-HIT study. In the future, we would like to verify our findings in a longitudinal study, measuring the microbiota in same individuals several times.

You can read the original article here.